Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2013

Tampereen Kauppahalli, tuo lähiruoan ja -kulttuurin runsaudensarvi

Tämä ei ole mikään kovin tuore matkailuvinkki, vaan muistutus: käykää ihmiset Kauppahallissa. Tampereen Kauppahalli on paitsi viehättävä rakennus ja ruokaostosten runsaudensarvi myös mitä mainioin lounaspaikka.

Kaupungissa kuin kaupungissa kauppahallit heijastavat aina paikallista ruoka- ja ostoskulttuuria.  Muutama vuosi sitten minua nauratti, kun Tampereen Kauppahallissa näin mummon syöttävän pienelle taaperolle mustaamakkaraa. Nyt olen jo niin pirkanmaalaistunut, että mustamakkara on yhtä normaali eväs kuin nakki, eikä näky ehkä enää edes kiinnittäisi huomiotani.

Tampereen Kauppahalli

Kauppahallissa on perinteitä. Tampereella paikalliset ovat ostaneet kalansa Nygreniltä, lihansa Lihakipparilta ja kahvileipänsä Pullapuoti Wileniuksesta jo vuosien ajan. Kahvilla käydään Linkosuolla, vaikka itse kahvi onkin siellä pahaa (viimeksi jäi kuppi kesken).

Kauppahallissa on modernia. Juustosopista voi hankkia herkutteluun niin lähijuustoja kuin Ranskan tuomisia. Herkkuveräjä myy lähellä tuotettuja lihavalmisteita, kananmunia, leipiä ja juustoja. Mama’s Corner tarjoaa käsintehtyjä suklaita ja delituotteita.

Lounaspaikoista omat suosikkini ovat ranskalaista keittiötä edustava Neljä Vuodenaikaa ja supisuomalainen Armas Pikaruokala. Neljän Vuodenajan bouillabaisse on niittänyt mainetta ja syystä: parempaa kala- tai paremminkin mereneläväkeittoa saa hakea. Armaan lähikebabit ovat jotain aivan muuta kuin perinteiset krapulakebut. Laadukas liha, kala tai kasvis on kääräisty tuoreeseen rieskaleipään, lisukkeina on maukkaita kastikkeita ja kasviksia. Myös uusi The Salad Bar on saanut julkisuutta viherpirtelöidensä ansiosta, pitänee käydä itsekin sellaista testaamassa lähiaikoina.

Tampereen Kauppahalli

Suositun Kauppahallin varjopuolena on sen ahtaus. Etenkin lauantaisin hallissa on niin paikallisia ostosten tekijöitä kuin kameroiden kanssa liikkuvia turistejakin ja käytävillä meinaa olla ruuhkaa. Ainakin jos on liikkeellä kaksien lastenvaunujen kanssa, kuten me taannoin. Myös kahviloissa oli männä lauantaina väkeä, mutta lopulta valloitimme käytäväpöydän Linkosuon kahvilasta. Käytävien reunoilla on kätevät rännit, joihin sekä pöydän että tuolien reunimmaiset vajosivat: niinpä joimme (ne pahat) kahvimme vinossa. Kauppahallissa on tunnelmaa!

Viihtyisyys: *****

Esteettömyys: ***

Lapsiystävällisyys: **

Miten sinne pääsee: Kauppahalli on aivan Tampereen keskustassa, Keskustorin vieressä ja Sokoksen kainalossa.

Herkkukeidas Ylöjärvellä: Suojärven Suklaatila

Ylöjärven Mutalassa piilee yllätys: Maatila, jossa tehdään käsityönä mainiota suklaata. Tilalla on puoti, josta voi hankkia niin tilan omaa suklaata kuin muidenkin pientuottajien herkkuja, mausteita ja jauhoja. 

Suojärven Suklaatilalle on noin puolen tunnin ajomatka Tampereelta. Tiesin tämän, mutta silti matkan aikana usko perille pääsyyn meinasi jo loppua, sillä tiet muuttuivat yhä pienemmiksi ja pienemmiksi. Vielä pihassa paikka vaikutti kovin hiljaiselta, ja tuntui, että olimme kurvanneet näyttävästi jonkun yksityistalon eteen. Sisältä paljastui kuitenkin etsimämme myymälä.

Suojärven Suklaatila

Ostimme kotiin maisteltaviksi valikoiman käsintehtyjä konvehteja sekä kolme eri levyä: tummaa ja valkoista suklaata sekä timjamilla maustettua maitosuklaata. Lisäksi mukaan tarttui Fröökynän mustikkalimpparia, pussillinen Lapin Puikula Chipsejä ja kuhmolaisen Villiaromin mustaherukan makuista maustekastiketta jota en, hämmästyttävää kyllä, ole löytänyt kuhmolaisesta marketista.

Ja hyvä oli kotona herkutella! Erityisesti taiten tehdyt konvehdit sulivat suussa. En tosin ole kovin hyvä tunnistamaan makuja, ja olin löytävinäni suklaista yhden maun, joka oli – yllätys, yllätys – kantarelli. Suklaatilan nettisivujen mukaan konvehdit maistuvat kuitenkin mesimarjalta, vadelmalta, metsämansikalta ja appelsiinilta. Ei kantarellilta. (Niin upposivat haaveet sommelierin urasta, heippa vaan niillekin.) Hassuinta oli, että vaikka luulinkin syöväni sienen makuista suklaata, se oli älyttömän hyvää.

Suojärven Suklaatila

Valko- ja tumma suklaa osoittautuivat myös hyviksi perussuklaiksi. Timjamisuklaa on varsin vahvasti timjamin makuista, eikä lainkaan hassumpaa, mikäli maistelija on kyseisen mausteen ystävä. Sen sijaan suklaan seasta löytyvät timjamin palaset tökkivät vastaan – oli vähän ikävää noukkia suustaan lähes sentin pituisia maustelehtiä. Kyllä suklaan tulisi sulaa suussa kokonaan.

Suklaatilan tuotteita voi hankkia myös tilan omasta Fröökynän Herkku -myymälästä Tampereen Teivon ABC:ltä sekä tilata postimyynnistä. Soisin Fröökynän Herkun sijaitsevan jossain muualla kuin huoltoaseman yhteydessä, ABC-tunnelma kun ei oikein kutsu maistelemaan tai viihtymään ostoksilla. Myös tilapuoti saattaisi saada lisäpotkua kahvilasta, jossa voisi istahtaa ja ehkäpä juoda kupillisen vahvaa, suklaista kaakaota.

Viihtyisyys: ***

Esteettömyys: *****

Lapsiystävällisyys: **

Miten sinne pääsee: Suklaatilalle ei taida julkisilla liikennevälineillä päästä, tässä karttalinkki autoilijoille: http://goo.gl/maps/8T3Cl. Teivon ABC:lle sen sijaan voi ajella Tampereen keskustasta busseilla 80, 85 ja 85H.