Avainsana-arkisto: kakku

Tampereen Kauppahalli, tuo lähiruoan ja -kulttuurin runsaudensarvi

Tämä ei ole mikään kovin tuore matkailuvinkki, vaan muistutus: käykää ihmiset Kauppahallissa. Tampereen Kauppahalli on paitsi viehättävä rakennus ja ruokaostosten runsaudensarvi myös mitä mainioin lounaspaikka.

Kaupungissa kuin kaupungissa kauppahallit heijastavat aina paikallista ruoka- ja ostoskulttuuria.  Muutama vuosi sitten minua nauratti, kun Tampereen Kauppahallissa näin mummon syöttävän pienelle taaperolle mustaamakkaraa. Nyt olen jo niin pirkanmaalaistunut, että mustamakkara on yhtä normaali eväs kuin nakki, eikä näky ehkä enää edes kiinnittäisi huomiotani.

Tampereen Kauppahalli

Kauppahallissa on perinteitä. Tampereella paikalliset ovat ostaneet kalansa Nygreniltä, lihansa Lihakipparilta ja kahvileipänsä Pullapuoti Wileniuksesta jo vuosien ajan. Kahvilla käydään Linkosuolla, vaikka itse kahvi onkin siellä pahaa (viimeksi jäi kuppi kesken).

Kauppahallissa on modernia. Juustosopista voi hankkia herkutteluun niin lähijuustoja kuin Ranskan tuomisia. Herkkuveräjä myy lähellä tuotettuja lihavalmisteita, kananmunia, leipiä ja juustoja. Mama’s Corner tarjoaa käsintehtyjä suklaita ja delituotteita.

Lounaspaikoista omat suosikkini ovat ranskalaista keittiötä edustava Neljä Vuodenaikaa ja supisuomalainen Armas Pikaruokala. Neljän Vuodenajan bouillabaisse on niittänyt mainetta ja syystä: parempaa kala- tai paremminkin mereneläväkeittoa saa hakea. Armaan lähikebabit ovat jotain aivan muuta kuin perinteiset krapulakebut. Laadukas liha, kala tai kasvis on kääräisty tuoreeseen rieskaleipään, lisukkeina on maukkaita kastikkeita ja kasviksia. Myös uusi The Salad Bar on saanut julkisuutta viherpirtelöidensä ansiosta, pitänee käydä itsekin sellaista testaamassa lähiaikoina.

Tampereen Kauppahalli

Suositun Kauppahallin varjopuolena on sen ahtaus. Etenkin lauantaisin hallissa on niin paikallisia ostosten tekijöitä kuin kameroiden kanssa liikkuvia turistejakin ja käytävillä meinaa olla ruuhkaa. Ainakin jos on liikkeellä kaksien lastenvaunujen kanssa, kuten me taannoin. Myös kahviloissa oli männä lauantaina väkeä, mutta lopulta valloitimme käytäväpöydän Linkosuon kahvilasta. Käytävien reunoilla on kätevät rännit, joihin sekä pöydän että tuolien reunimmaiset vajosivat: niinpä joimme (ne pahat) kahvimme vinossa. Kauppahallissa on tunnelmaa!

Viihtyisyys: *****

Esteettömyys: ***

Lapsiystävällisyys: **

Miten sinne pääsee: Kauppahalli on aivan Tampereen keskustassa, Keskustorin vieressä ja Sokoksen kainalossa.

Marjamäen Pajutila ja suklaaöverit

Marjamäen Pajutila Kangasalla on hämmentävä sekoitus vanhaa maatilaa, pajutöitä ja sisustusmyymälää.

Ensi kertaa Pajutilalle saapuva voisi erehtyä pitämään paikkaa kotiseutumuseona.  Maatilan pihapiirissä on vanhoja työkaluja ja puuveistoksia ja aitauksessa laiduntaa jokunen lammas. Mutta samalla silmään pistävät kookkaat pajutyöt, jotka esittävät eksoottisia eläimiä ja kummia otuksia. Pääroolissa Pajutilalla ovat kuitenkin sisustusesineet. Sekä ulkokojuissa (ainakin kesäaikaan) että sisällä on myynnissä uusvanhoja sisustustavaroita, joiden tyyliä kuvailee parhaiten sanapari keskieurooppalainen maalaisromantiikka.

Marjamäen Pajutila

Myymälän tavaratarjonta painottuu keittiötarvikkeisiin ja koriste-esineisiin, mutta tänä kesänä käydessäni huomasin myynnissä olevan naistenvaatteitakin. Vaatteet vaikuttivat hyvälaatuisilta toimistoasuilta, mutta kovin pitkään en ehtinyt niitä tutkia, sillä huomioni vei neiti Vilkastuksen saattaminen myymälän läpi ilman tavaravaurioita.

Osa Pajutilan sisustustavaroista on minun makuuni varsin kitschiä – tyyliin pulleita kipsienkelilapsia – mutta on joukossa  myös tyylikkäitä skandinaavistyyppisiä sisustustarvikkeita. Tällä kertaa kiikutin kassalle nätin lasisen saippuakipon vessan koristukseksi.

Marjamäen Pajutila

Pajutilan kahvila on oma lukunsa: täällä ei tarvitse tyytyä voipullaan, muovitettuun sämpylään tai juhlamokkaan. Suolaisennälkään kahvilassa voi nauttia erilaisia suolaisia, italialaistyyppisiä leipäsiä. Erikoiskahvit tehdään huolella itse – ja oli muuten hyvää cappucinoa. Leivonnaisvalikoima tyydyttää pahimmankin sokerinnälän, sillä tarjolla on aina montaa sorttia toinen toistaan makeampia kakkuja. Aiemmin kesällä maistoin crème brulée -kakkua, joka oli melko uskollisesti paahtovanukkaan makuinen. Tällä kertaa armas siippani valitsi meille kahvin oheen mehevän porkkanakakun ja hurjan kokoisen palan amerikkalaista suklaakakkua. Viipaleessa oli enemmän suklaata kuin kakkua, ja teki tiukkaa tuhota yksi palanen kolmen henkilön voimin! Öyh.

Marjamäen Pajutila

Pihapiirissä lapset voivat juoksennella vapaasti ja pajutöissä ja aitauksessa laiduntavissa lampaissa riittänee pienimmille joksikin aikaa katseltavaa. Sisätiloihin ei voi viedä vaunuja tai lastenrattaita, eikä siellä niiden kanssa mahtuisikaan pyörimään. Pienten lasten perään on kuitenkin syytä katsoa sekä ulkona että sisällä: ulkona lapsi saattaa päästä karkaamaan pienen lammen suuntaan ja sisällä on paljon jännän näköistä lasitavaraa, jotka helposti lipsahtavat lattialle. Kahvilassa on pari syöttötuolia lapsiasiakkaita varten.

Viihtyisyys: ****

Esteettömyys:  **

Lapsiystävällisyys: ***

Miten sinne pääsee: Matkahuollon Tampereen seutuliikenteen reittioppaan mukaan Tampereen keskustasta voi ajaa seutuliikenteen bussilla nro 70 Kangasalan Pikkolaan, josta matkaa jatketaan ”bussilla” – ei mainintaa linjan numerosta tai liikennöitsijästä. Mutta periaatteessa sinne siis pääsee bussilla. Tampereen keskustasta tilalle on noin 17 kilometriä, joten tila on myös reippaan pyöräilymatkan päässä.