Avainsana-arkisto: suklaa

Raakaa menoa Paratiisissa

Pirkanmaa, Pirkkala, , ,

Meidänpä naapurissa, Pirkkalan Partolassa, onkin Paratiisi.[1] Tai siis Pikku Paratiisi, kahvila-myymälä, jonne voi istahtaa nauttimaan smoothieta, kahvia tai vaikkapa raakakakkua. Keskiviikkoisin Pikku Paratiisissa pidetään raakasuklaakursseja. Alkukantaiset vaistoni heräsivät: Suklaata! Raakaa suklaata! Sinne siis.

Raakasuklaakurssi

Ei niin että olisin superfood-uskovainen, mielestäni on hassua syödä kaukaa tuotuja goji-marjoja, kun omissa metsissä kasvaa terveellisiä puolukoita, mustikoita ja vaikkapa variksenmarjoja (joita nykyään hienosti kaarnikoiksi sanotaan). Mutta toisaalta turhan kypsentämisen välttämisessä saattaa olla itua. Lisäksi kurssi kuulosti hauskalta puuhastelulta.

Raakasuklaakurssilla oli kymmenisen osallistujaa, ja meidät jaettiin kolmeen eri ryhmään. Kurssin vetäjä Vilma jakoi paperisen ohjeen siitä, kuinka sukulaatia tehdään, esitteli tilat ja vei meidät käsien pesulle. Ja eikun toimeksi. Ai miten? Olin hetken hieman ymmälläni, että miten tässä toimitaan: jonkinlainen sanallinen perehdytys siihen, miten suklaata tehdään, olisi auttanut hahmottamaan prosessin paremmin.

Raakasuklaakurssi

Paperiohjetta tavaamallakin pääsimme työssä alkuun. Ja samalla Vilma kierteli ryhmien luona antamassa neuvoja ja katsomassa, että homma sujuu. Ja sujuihan se, suklaan tekeminen oli loppujen lopuksi varsin yksinkertaista. Sulatimme kookosöljyn ja kaakaovoin nesteeksi vesihauteessa, lisäsimme siihen makeutuksen (agave-siirappi), kuivat aineet (lucuma- ja toco-jauhetta, aitoa vaniljajauhetta ja ruususuolaa) ja a vot, siinä meillä oli perusta raakasuklaalle. Makuvivahteita saimme aikaan lisäämällä perusmassaan eri mausteita. Kokeilimme mustikka- ja karpalojauhetta, murskattua cashew-pähkinää, goji-marjoja sekä kaakaorouhetta (cocoa nibs). Lykkäsimme suklaat jääkaappiin jähmettymään.

Raakasuklaakurssi

Sinä aikana kun suklaat kiinteytyivät jääkaapissa, saimme kuulla ZinZinon edustajan esityksen kalaoljystä ja Omega 3:sten ja Omega 6:sten ideaalisuhteesta.  Lisäksi Pikku Paratiisin toimitusjohtaja kertoi kahvilan toiminnasta ja tulevista tapahtumista. Saimme myös maistella kahvilan omia raakasuklaita. Tilaisuuden lopuksi saimme omat suklaamme kotiin syötäviksi.

No miltä se raakasuklaa maistui? Hyvältä, mieskin kehui tekeleitämme, vaikka oltiinkin ensikertalaisia. Perusmassasta tuli kahvilan ohjeilla maukas, ja mausteet toivat kullekin konvehdille oman säväyksensä. Omasta mielestäni parhaimpia olivat kaakaorouhe- ja goji-suklaat. Mustikka- ja karpalojauheet eivät juuri maistuneet suklaassa, niitä olisi ilmeisesti pitänyt lisätä rohkeammin.

Raakasuklaakurssi

Suklaan tekeminen oli helppoa, mutta aineksia ei ihan perustaloudesta löydy. Kurssin jälkeen kynnys raakasuklaan itse tekemiseen on kuitenkin niin alhainen, että melkein voisin kuvitella hankkivani raaka-aineet ja tekeväni sitä itse. Tai voisihan sitä pitää vaikka raakasuklaakestit, jonne hankkisi ainekset ja kutsuisi sitten ystävät askartelemaan suklaita. Siinäpä idea!

Viihtyisyys: ****

Esteettömyys: ******

Lapsiystävällisyys: *

Miten sinne pääsee: Partolaan tai sen lähelle kulkevat TKL:n bussit 1, 11 ja 7 sekä Paunun 60, 61 ja 64. 

[1] Pyydän huomaamaan, että Pirkkala on myös Edenistä itään – ainakin jos Nokian Edenistä puhutaan.

Herkkukeidas Ylöjärvellä: Suojärven Suklaatila

Pirkanmaa, Ylöjärvi, , , , ,

Ylöjärven Mutalassa piilee yllätys: Maatila, jossa tehdään käsityönä mainiota suklaata. Tilalla on puoti, josta voi hankkia niin tilan omaa suklaata kuin muidenkin pientuottajien herkkuja, mausteita ja jauhoja. 

Suojärven Suklaatilalle on noin puolen tunnin ajomatka Tampereelta. Tiesin tämän, mutta silti matkan aikana usko perille pääsyyn meinasi jo loppua, sillä tiet muuttuivat yhä pienemmiksi ja pienemmiksi. Vielä pihassa paikka vaikutti kovin hiljaiselta, ja tuntui, että olimme kurvanneet näyttävästi jonkun yksityistalon eteen. Sisältä paljastui kuitenkin etsimämme myymälä.

Suojärven Suklaatila

Ostimme kotiin maisteltaviksi valikoiman käsintehtyjä konvehteja sekä kolme eri levyä: tummaa ja valkoista suklaata sekä timjamilla maustettua maitosuklaata. Lisäksi mukaan tarttui Fröökynän mustikkalimpparia, pussillinen Lapin Puikula Chipsejä ja kuhmolaisen Villiaromin mustaherukan makuista maustekastiketta jota en, hämmästyttävää kyllä, ole löytänyt kuhmolaisesta marketista.

Ja hyvä oli kotona herkutella! Erityisesti taiten tehdyt konvehdit sulivat suussa. En tosin ole kovin hyvä tunnistamaan makuja, ja olin löytävinäni suklaista yhden maun, joka oli – yllätys, yllätys – kantarelli. Suklaatilan nettisivujen mukaan konvehdit maistuvat kuitenkin mesimarjalta, vadelmalta, metsämansikalta ja appelsiinilta. Ei kantarellilta. (Niin upposivat haaveet sommelierin urasta, heippa vaan niillekin.) Hassuinta oli, että vaikka luulinkin syöväni sienen makuista suklaata, se oli älyttömän hyvää.

Suojärven Suklaatila

Valko- ja tumma suklaa osoittautuivat myös hyviksi perussuklaiksi. Timjamisuklaa on varsin vahvasti timjamin makuista, eikä lainkaan hassumpaa, mikäli maistelija on kyseisen mausteen ystävä. Sen sijaan suklaan seasta löytyvät timjamin palaset tökkivät vastaan – oli vähän ikävää noukkia suustaan lähes sentin pituisia maustelehtiä. Kyllä suklaan tulisi sulaa suussa kokonaan.

Suklaatilan tuotteita voi hankkia myös tilan omasta Fröökynän Herkku -myymälästä Tampereen Teivon ABC:ltä sekä tilata postimyynnistä. Soisin Fröökynän Herkun sijaitsevan jossain muualla kuin huoltoaseman yhteydessä, ABC-tunnelma kun ei oikein kutsu maistelemaan tai viihtymään ostoksilla. Myös tilapuoti saattaisi saada lisäpotkua kahvilasta, jossa voisi istahtaa ja ehkäpä juoda kupillisen vahvaa, suklaista kaakaota.

Viihtyisyys: ***

Esteettömyys: *****

Lapsiystävällisyys: **

Miten sinne pääsee: Suklaatilalle ei taida julkisilla liikennevälineillä päästä, tässä karttalinkki autoilijoille: http://goo.gl/maps/8T3Cl. Teivon ABC:lle sen sijaan voi ajella Tampereen keskustasta busseilla 80, 85 ja 85H.