Avainsana-arkisto: myymälä

Raakaa menoa Paratiisissa

Pirkanmaa, Pirkkala, , ,

Meidänpä naapurissa, Pirkkalan Partolassa, onkin Paratiisi.[1] Tai siis Pikku Paratiisi, kahvila-myymälä, jonne voi istahtaa nauttimaan smoothieta, kahvia tai vaikkapa raakakakkua. Keskiviikkoisin Pikku Paratiisissa pidetään raakasuklaakursseja. Alkukantaiset vaistoni heräsivät: Suklaata! Raakaa suklaata! Sinne siis.

Raakasuklaakurssi

Ei niin että olisin superfood-uskovainen, mielestäni on hassua syödä kaukaa tuotuja goji-marjoja, kun omissa metsissä kasvaa terveellisiä puolukoita, mustikoita ja vaikkapa variksenmarjoja (joita nykyään hienosti kaarnikoiksi sanotaan). Mutta toisaalta turhan kypsentämisen välttämisessä saattaa olla itua. Lisäksi kurssi kuulosti hauskalta puuhastelulta.

Raakasuklaakurssilla oli kymmenisen osallistujaa, ja meidät jaettiin kolmeen eri ryhmään. Kurssin vetäjä Vilma jakoi paperisen ohjeen siitä, kuinka sukulaatia tehdään, esitteli tilat ja vei meidät käsien pesulle. Ja eikun toimeksi. Ai miten? Olin hetken hieman ymmälläni, että miten tässä toimitaan: jonkinlainen sanallinen perehdytys siihen, miten suklaata tehdään, olisi auttanut hahmottamaan prosessin paremmin.

Raakasuklaakurssi

Paperiohjetta tavaamallakin pääsimme työssä alkuun. Ja samalla Vilma kierteli ryhmien luona antamassa neuvoja ja katsomassa, että homma sujuu. Ja sujuihan se, suklaan tekeminen oli loppujen lopuksi varsin yksinkertaista. Sulatimme kookosöljyn ja kaakaovoin nesteeksi vesihauteessa, lisäsimme siihen makeutuksen (agave-siirappi), kuivat aineet (lucuma- ja toco-jauhetta, aitoa vaniljajauhetta ja ruususuolaa) ja a vot, siinä meillä oli perusta raakasuklaalle. Makuvivahteita saimme aikaan lisäämällä perusmassaan eri mausteita. Kokeilimme mustikka- ja karpalojauhetta, murskattua cashew-pähkinää, goji-marjoja sekä kaakaorouhetta (cocoa nibs). Lykkäsimme suklaat jääkaappiin jähmettymään.

Raakasuklaakurssi

Sinä aikana kun suklaat kiinteytyivät jääkaapissa, saimme kuulla ZinZinon edustajan esityksen kalaoljystä ja Omega 3:sten ja Omega 6:sten ideaalisuhteesta.  Lisäksi Pikku Paratiisin toimitusjohtaja kertoi kahvilan toiminnasta ja tulevista tapahtumista. Saimme myös maistella kahvilan omia raakasuklaita. Tilaisuuden lopuksi saimme omat suklaamme kotiin syötäviksi.

No miltä se raakasuklaa maistui? Hyvältä, mieskin kehui tekeleitämme, vaikka oltiinkin ensikertalaisia. Perusmassasta tuli kahvilan ohjeilla maukas, ja mausteet toivat kullekin konvehdille oman säväyksensä. Omasta mielestäni parhaimpia olivat kaakaorouhe- ja goji-suklaat. Mustikka- ja karpalojauheet eivät juuri maistuneet suklaassa, niitä olisi ilmeisesti pitänyt lisätä rohkeammin.

Raakasuklaakurssi

Suklaan tekeminen oli helppoa, mutta aineksia ei ihan perustaloudesta löydy. Kurssin jälkeen kynnys raakasuklaan itse tekemiseen on kuitenkin niin alhainen, että melkein voisin kuvitella hankkivani raaka-aineet ja tekeväni sitä itse. Tai voisihan sitä pitää vaikka raakasuklaakestit, jonne hankkisi ainekset ja kutsuisi sitten ystävät askartelemaan suklaita. Siinäpä idea!

Viihtyisyys: ****

Esteettömyys: ******

Lapsiystävällisyys: *

Miten sinne pääsee: Partolaan tai sen lähelle kulkevat TKL:n bussit 1, 11 ja 7 sekä Paunun 60, 61 ja 64. 

[1] Pyydän huomaamaan, että Pirkkala on myös Edenistä itään – ainakin jos Nokian Edenistä puhutaan.

Kahvila Tammerkosken yllä

Pirkanmaa, Tampere, , , , ,

Missä Tampereen keskustan kahvilassa on parhaat näkymät? Mahdollisesti Verkarannan Café Koskessa, jonka ikkunoista avautuu näköala suoraan Tammerkoskeen, Hämeensillalle ja Takon tehtaalle. Kesällä kahvilassa on myös terassi, joka ulottuu kosken päälle(!).

Verkaranta

Verkarannan perustoimintaa ovat vaihtuvat käsi- ja taideteollisuusnäyttelyt.  Satuin paikalle juuri kun tämänhetkistä Perinne tänään -näyttelyä vielä pystytettiin. Innokkaat vieraat eli minä ja vaunuissa nukkuva seuralaiseni sekä jokunen venäläinen turisti kiertelimme näyttelyä ilman kunnollisia näyttelytekstejä. Se oli hieman harmi, sillä monet asuista ja koristeista olivat varsin hienoja. Etenkin eräät korkokengät olivat herkulliset…

Verkarannassa pidetään myös taitopajoja, joissa käsityöimmeiset voivat duunata perinnepukuja, huopakoruja ja tietenkin poppanoita (aina näissä paikoissa tehdään poppanoita!). Verkkosivujen mukaan siellä myös pidetään vauvojen värikylpyjä keväämmällä, mikä täytyykin pitää itsellä mielessä.

Myymälästä voi hankkia enimmäkseen suomalaisia käsitöitä ja herkkuja kuten Suojärven suklaatilan tuotteita. Käsityöt ovat koriste-esineitä, saippuoita, kortteja ym., joita on helppo ostaa vaikkapa tupaantuliaisiksi.

Verkaranta

Olen testannut Verkarannan Café Koskea kahdesti parin viikon sisällä. Ensimmäisellä kerralla suuntasin kahvinhimoissani suoraan tiskille ja valitsin kahvin ja korvapuustin. Valitettavasti tämä puusti oli lekotellut uunissa hieman liian pitkään: se oli hipiältään tumma ja sisältä kuiva. Mutustellessani pullaa vaunuissa nukkunut seuralaiseni heräsi ja alkoi äänekkäästi vaatia ruokaa. Niinpä keikutin toisella kädellä vaunuja ja toisella imaisin pikavauhtia kahvin ja käntyn. Sitten suoriuduin ovesta ulos ja Koskikeskukseen, koskapa siellä on rauhaisat ja hyvät tilat vauvanhoitoon.

Toinen kerta oli onnistuneempi. Satuin paikalle lounasaikaan, joten testasin kahvilan uuniperuna-annoksen. Uuniperunaan tuli savuporo-juustotäyte ja se oli herkullista. Myös lisukkeena tarjottu salaatti oli maukasta. Söin lounasta katsellen Tammerkoskea ja Hämeensillan vilinää. Tänne täytyy palata kesällä, kun terassilla ei jäädy nenä.

Verkaranta

Viihtyisyys: ****

Esteettömyys: ******

Lapsiystävällisyys: **

Miten sinne pääsee: Verkaranta on Tampereen keskustassa, kivenheiton matkan päässä Koskikeskuksesta Hämeensillan suuntaan.

Herkkukeidas Ylöjärvellä: Suojärven Suklaatila

Pirkanmaa, Ylöjärvi, , , , ,

Ylöjärven Mutalassa piilee yllätys: Maatila, jossa tehdään käsityönä mainiota suklaata. Tilalla on puoti, josta voi hankkia niin tilan omaa suklaata kuin muidenkin pientuottajien herkkuja, mausteita ja jauhoja. 

Suojärven Suklaatilalle on noin puolen tunnin ajomatka Tampereelta. Tiesin tämän, mutta silti matkan aikana usko perille pääsyyn meinasi jo loppua, sillä tiet muuttuivat yhä pienemmiksi ja pienemmiksi. Vielä pihassa paikka vaikutti kovin hiljaiselta, ja tuntui, että olimme kurvanneet näyttävästi jonkun yksityistalon eteen. Sisältä paljastui kuitenkin etsimämme myymälä.

Suojärven Suklaatila

Ostimme kotiin maisteltaviksi valikoiman käsintehtyjä konvehteja sekä kolme eri levyä: tummaa ja valkoista suklaata sekä timjamilla maustettua maitosuklaata. Lisäksi mukaan tarttui Fröökynän mustikkalimpparia, pussillinen Lapin Puikula Chipsejä ja kuhmolaisen Villiaromin mustaherukan makuista maustekastiketta jota en, hämmästyttävää kyllä, ole löytänyt kuhmolaisesta marketista.

Ja hyvä oli kotona herkutella! Erityisesti taiten tehdyt konvehdit sulivat suussa. En tosin ole kovin hyvä tunnistamaan makuja, ja olin löytävinäni suklaista yhden maun, joka oli – yllätys, yllätys – kantarelli. Suklaatilan nettisivujen mukaan konvehdit maistuvat kuitenkin mesimarjalta, vadelmalta, metsämansikalta ja appelsiinilta. Ei kantarellilta. (Niin upposivat haaveet sommelierin urasta, heippa vaan niillekin.) Hassuinta oli, että vaikka luulinkin syöväni sienen makuista suklaata, se oli älyttömän hyvää.

Suojärven Suklaatila

Valko- ja tumma suklaa osoittautuivat myös hyviksi perussuklaiksi. Timjamisuklaa on varsin vahvasti timjamin makuista, eikä lainkaan hassumpaa, mikäli maistelija on kyseisen mausteen ystävä. Sen sijaan suklaan seasta löytyvät timjamin palaset tökkivät vastaan – oli vähän ikävää noukkia suustaan lähes sentin pituisia maustelehtiä. Kyllä suklaan tulisi sulaa suussa kokonaan.

Suklaatilan tuotteita voi hankkia myös tilan omasta Fröökynän Herkku -myymälästä Tampereen Teivon ABC:ltä sekä tilata postimyynnistä. Soisin Fröökynän Herkun sijaitsevan jossain muualla kuin huoltoaseman yhteydessä, ABC-tunnelma kun ei oikein kutsu maistelemaan tai viihtymään ostoksilla. Myös tilapuoti saattaisi saada lisäpotkua kahvilasta, jossa voisi istahtaa ja ehkäpä juoda kupillisen vahvaa, suklaista kaakaota.

Viihtyisyys: ***

Esteettömyys: *****

Lapsiystävällisyys: **

Miten sinne pääsee: Suklaatilalle ei taida julkisilla liikennevälineillä päästä, tässä karttalinkki autoilijoille: http://goo.gl/maps/8T3Cl. Teivon ABC:lle sen sijaan voi ajella Tampereen keskustasta busseilla 80, 85 ja 85H.

 

Jugend-tunnelmaa Kuopion kupeessa: Koivumäen kartano

Kuopio, Savo, , , , ,

Autoillessa pitkin Suomenmaata kaipaa monesti taukovaihtoehtoa ABC-asemille. Yksi mainio pysähdyspaikka löytyy Kuopion tienoolta: Koivumäen kartano.

Kävimmepä isyysloman loppumetreillä Kuhmossa eli pyyhkäisimme autolla Pirkanmaalta Kuhmoon. Yleensä olemme pysähtyneet ensimmäistä kertaa Jyväskylän paikkeilla, mutta tällä kertaa lapset nukkuivat niin mukavasti päiväunia vielä Jyväskylässä, että pinnistimme siitä Kuopioon asti. Olin vilkaissut etukäteen meille ennestään tuntemattomia taukopaikkavaihtoehtoja Kuopion suunnalta, ja olin hyvin tyytyväinen, kun tosiaan pääsimme houkuttelevimmalta näyttäneeseen Koivumäen kartanoon asti.

Koivumäen kartano

Kartanon piha olikin mainio miljöö oikoa jalkojaan ajomatkan jälkeen. Neiti Vilkastus kävi isänsä kanssa juoksentelemassa kartanon takana ja ihmettelemässä lampaita ja hevosia haassa. Kartanon takana olevassa rannassa on iso laituri, joten ravintolaan voi pistäytyä vaikka veneellä. Sisällä on kahvila-ravintolan lisäksi pieni myymälä, josta voi ostaa karamellia ja matkamuistoja.

Me ennätimme paikalle juuri lounasaikaan, mikä oli onni, sillä tarjonta peittosi perus-huoltoasemasafkat 6-0. Minä söin ahvenkeittoa ja Jari ja neiti Vilkastus ottivat pasta carbonaraa. Molempiin annoksiin sisältyi pöytiin tuotu alkusalaatti, maistuvat leipäviipaleet ja jälkiruoka, joka oli tällä kertaa marjakakku kermavaahdolla. Neiti Vilkastus sai jälkiruoaksi Eskimo-puikon. Olimme kaikki erittäin tyytyväisiä ruokaan.

Kartonon sisustus on kaunis, mutta vanhahtavan tunnelman kääntöpuolena ovat rapistuneet virkistäytymistilat: vessassa Jarin päähän tipahti kattolista ja vauvan vaipanvaihto oli vaivalloista naistenvessassa, jossa muksulle ei ollut laskualustaa.

Koivumäen kartano

Matkaajat eivät suinkaan ole kartanon pääasiakkaita, vaan iso osa asiakaskunnasta tulee yritysten väestä. Nytkin ravintolasta oli yksi huone varattu kokousasiakkaiden käyttöön. Koivumäessä pidetään paljon myös häitä ja väitöskaronkkoja. Matkailijoiden onneksi kartano pitää siinä ohessa kahvilaa, ja lounasta on tarjolla joka päivä klo 11-14.

Viihtyisyys: ****

Esteettömyys: **

Lapsiystävällisyys: ***

Miten sinne pääsee: Kartanoon pääsee bussilla 31 Siilinjärveltä ja Kuopion keskustasta. Autolla etelästä päin tullessa valtatie 5 E 63:lta käännytään Hiltulanlahden suuntaan, kyltissä lukee myös Koivumäen kartano. Valitettavasti pohjoisesta palatessa emme huomanneet kartanoon tai Hiltulanlahteen opastavia kylttejä saman tien varrella – sinne olisi pitänyt ehkä osata kääntyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tässä linkki karttaan: http://goo.gl/maps/UHm5r